Alun perin yhdistyksemme perustettiin maalaiskansakouluntarkastajien yhdistyksenä. Maalaiskunnissa tarkastajat olivat valtion palkollisia, kaupungeissa kuntien palkkalistoilla. Sotien jälkeen kaupunkien kansakouluntarkastajatkin liittyivät yhdistykseen, mutta kun tarkastajat 70-luvulla siirrettiin lääninhallitusten kouluosastoihin, osa tarkastajista jäi töihin kuntiin koulutoimenjohtajina.
 
Koulutoimenjohtajat muodostivat oman järjestönsä, joka myöhemmin liittyi Akavan erityisalaan ja sen jäsenjärjestöön Speciaan. Tämä yhdistys kulkee nykyään lyhenteellä Opsia. Muutama vuosi sitten Opsia halusia merkityksensä mukaisen aseman Speciassa ja Akavan Erityisaloissa. Tätä merkitystä ei kuitenkaan tunnistettu, vaan Akavan Erityisaloille oli merkityksellisempää, että yhdistyksellä oli niin vähän jäseniä - silloin muutama kymmentä. Tämän riidan seurauksena yhdistys siirtyi Akavan erityisaloista OAJ:n leiriin ja on oman ilmoituksena mukaan saanut huomattavasti enemmän arvostusta ja jäseniä.
 
Lääninhallitusten kouluosastoihin perustettiin aikaa myöten useita suunnittelija- ja tutkimussihteerinvirkoja. Sinne siirrettiin oppikouluntarkastajia, kirjastontarkastajia, ammattikouluntarkastajia ja myös nuoriso- ja urheilutoiminnan tarkastajia. Kouluosastoista tuli siksi sivistysosastoja. Kulttuuritoimikin siirrettiin lääninhallituksiin. Aikaisemmin oli ollut hyvin tarkkaa, että tarkastajien yhdistykseen hyväksyttiin vain akateemista koulutusta omaavia tarkastajia. Joltakin suunnittelijalta, joka pyrki yhdistykseen, evättiin mahdollisuudet liittyä, koska hänellä ei ollut tarkastajan virkaa. Vielä ennen Pardian syntymistä liittymisehtoja kuitenkin höllennettiin niinkin paljon, että jopa jokin osastosihteerikin otettiin jäseniksi. Ihan viime vuosina ovat sitten EU-koordinaattorit tulleet uusimmaksi jäsenryhmäksi.
 
Eteläisen Suomen läänien yhdistäminen suurlääneiksi ei tuonut yhdistykseen muita muutoksia kun hallituksen kokoonpanoon. Hallituksen kokoonpano oli pitkään varsinainen palapeli, koska hallituksessa piti olla koulutoimen- ja ammattikoulutarkastajien, suunnittelijoiden ja ruotsinkielisten mandaattiedustajia. Lisäksi hallituksessa piti olla edustettuna jokainen lääni. Kun suurläänit muodostettiin eteläisessä Suomessa luovuttiin mandaattijärjestelmästä. Hallituksen jäsenmäärä supistettiin huomattavasti siten, että toimipaikoille vain joka toinen vuosi tuli varsinainen hallituspaikka. Hallituspaikkojen ja varamiespaikkojen tärkein merkitys on koko ajan ollut tiedotuksessa. Hallitusjäsenten on omassa toimipisteessään pitänyt hoitaa tiedotuksen jäsenille.
 
Yhä enemmän jäseniä on siirtynyt pois sivistysosastoista joko toisiin osastoihin tai täysin toisiin työpaikkoihin kuten kuntiin, ympäristökeskuksiin tai yliopistoihin. Osa poissiirtyvistä on kuitenkin jäänyt yhdistyksen jäseniksi, kuten myös osa eläkkeelle siirtyvistä. Akateemisille ammattiyhdistykselle niin tyypillistä opiskelutoimintaa ei ole ollut mahdollista aloittaa koska lähtökohta liittymiseen on ollut tilapäinen tai vakinainen virka lääninhallituksessa. Kun valtio nyt tuottavuusohjelman osana pyrkii vähentämään lääninhallitusten virkoja on luonnollista, että jäsenmääräkin saattaa vähetä.
 
Vuodenvaihteessa totetettava ALKU-hanke tuo välttämättömästi taas uusia vaatimuksia VSV:n muodonmuutoskykyyn. Sivistysosastojen henkilöstö jaetaan ainakin ELY:jen ja AVI:ien kesken ja jotkut jäsenet käyttävät tilaisuuden siirtyä ihan muihinn virkoihin. Siksi voi perustellusti kysyä miten seuraava hallitus voidaan perustaa riittävän edustavaksi yhdistyksen jäsenkenttää ajatellen. Oikeastaan kysymys on jäsenten osallisuudentunteesta ja tiedotusmahdollisuuksista. Ehkä kaikkiin toimipaikkoihinkaan ei edes tule VSV:n jäseniä, mikä ennestään saattaa vaikeuttaa jäsenrekrytointia. Henkilökohtainen tiedotus vaikeutuu, mutta sitä voi osaksi korvata useammin julkaistulla sähköisellä tiedotteella.
 
Nykyään valitaan syyskokouksessa vain puolet VSV:n hallituksen jäsenistä kerrallaan, koska siten saadaan tietty jatkuvuus toimintaan. Edelleen on kuitenkin valittu hallituksen jäseniä edustamaan läänien eri toimipaikkoja. Hallituspaikat eivät kuitenkaan tule riittämään 9 AVI-paikkaan ja 13 ELY-paikkaan, joten jokin uudelleenjärjestely on keksittävä. Vaihtoehtoja voivat esimerkiksi olla
a)     jakaa hallituspaikat tasan ELY:jen ja AVI:en kesken ja mahdollisesti yrittää saada mukaan jokin aluehallituksen ulkopuolella oleva jäsen.
b)     jakaa hallituspaikat maantieteellisesti ja yrittää saada riittävän tasainen kattaus AVI:en, ELY:jen ja muiden jäsenten työpaikkojen kesken.
c)     Pahaksi onneksi viime vuosina ei ole ollut paljon tunkua hallituspaikkoihin, joten voi olla, että hallituspaikat tullaan jakamaan niiden kesken, jotka hyväksyvät osallistumisen hallitustyöhön riippumatta edustamistaan tahoista.
 
Perimmäisenä kysymyksenä herää ajatus siitä, mitä VSV loppujen lopuksi edustaa. Olisiko yhtä hyvä liittää jäsenet johonkin yleisempään liittoon kuten Speciaan. Opsian kokemus oli kuitenkin, että haluttiin Speciassakin pysyä omana yhdistyksenä, vaikka yhdistys supistui todella pieneksi vaikka se kuntien koulutoimen hallinnon kehittämisen myötä antoi jäsenyyden myös opetus-, talous-, ja suunnittelupäälliköille, suunnittelijoille ja jopa virkarehtoreille.
 
VSV:n strategiatyössä on painotettu mm. sivistyspoliittisten asioiden esilläpitoa ja edistämistä, jäsenistön yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden vahvistamista, edunvalvontaa muutostilanteessa ja dynaamisuutta. Jos VSV:n ydinluonne on edustaa sivistyshallinnon virkamiehiä, riippumatta siitä missä he ovat työssä on ihan luonnollista hakea yhteistyötä muiden vastaavien yhdistysten kanssa ja mahdollisesti yhdistää näitä yhdeksi hieman suuremmaksi yhdistykseksi. Tällaisen kehityksen alku olisi yhdistää VSV ja Opetushallituksen virkamiesten yhdistys OAT. Myös Opsia sopisi tällaiseen yhteiseen yhdistykseen. Opsian kanssa ei kuitenkaan yhdistyminen tällä hetkellä onnistu koska se on eri pääjärjestön, OAJ:n, jäsen.
 
Yhdistämiseen on tietysti paljon periaatteellisia ja teknillisiä ongelmia, mutta on ihan turhaa haaskata aikaa sellaisten ratkaisemiseksi, jos tällainen kehitys ei ole jäsenten mielestä oikeanssuuntaista. Selvittääkseen VSV:n ja OAT:n jäsenten mielipiteitä yhdistymisestä ovat OAT ja VSV laatineet yhteisen jäsenkyselyn (http://www.webropol.com/p.aspx?t=1&l=346341_3f36cdc562654fbd), johon jäsenten toivotaan vastaamaan viimeistään 11.9. Jäsenenä sinulle on tullut ilmoitus tästä kyselystä. Käy vastaavan sihen ja kerro mielipiteesi ammattijärjestösi tulevaisuudesta!