Kun liikunta-, urheilu- ja nuorisotoimet aikoinaan siirrettiin lääninhallituksiin ja siellä jo ennestään oli kirjastotoimi, muodostettiin kouluosastoista sivistysosastoja. Sivistyssanalla pyrittiin kuvaamaan osaston erilaisia toimintoja. Tarkastajan virkanimikkeen etuliitäntä yleistettiin sivistystoimentarkastajaksi. Ainoastaan Oulun läänissä käytettiin edelleen omaa toimintaa kuvaavaa nimikettä kuten ammattikasvatustarkastaja, kirjastotarkastaja tai nuorisotoimentarkastaja. Tarkastajanimikkeen käyttö tosiaan kyseenalaistettiin kaikissa lääneissä, koska tarkastus ei enää kuulunut työtehtäviin. Entisessä Hämeen läänissäkään ei oltu ihan tyytyväisiä tähän uuteen sivistystoimentarkastajan virkanimikkeeseen, koska siellä oli jo saatu läpi virkanimike lääninopetusneuvos, mikä tämän uuden virkanimikkeen myötä poistettiin.
 
Virkanimike herättää joskus intohimoja, koska se kuvaa virkamiehen asemaa ja roolia organisaatiossa. Nykyisessä aluehallintojen tehtäväluokituksessa sivistystoimen peruspalvelujen arvioinnissa ei eroteta sivistystoimen arviointia muusta peruspalveluarvioinnista vastaavalla tavalla kuin sivistystoimen ohjaus- ja valvonta sekä oikeusturva. Onko hyvää kehitystä, että sivistystoimen tehtäviä näin sulautetaan yhä enemmän aluehallinnon muihin tehtäviin?
 
Siksi virkanimikkeellä on myös yhteys palkkaukseen, vaikka tämä yhteys on vähentynyt kun uusia palkkausperusteita on kehitetty. Kun eri organisaatioita yhdistetään, pyritään kuitenkin tasoittamaan palkkauseroja. Virkanimike on siinä yhteydessä luonteva apuväline. Onko jäsentemme eduksi, että virkanimikkeet tällä tavalla yleistetään?
 
Vuodenvaihteessa läänit lopetettiin, joten sen jälkeen lääninalkuisten virkanimikkeiden käyttäminen ei enää ollut asiallista. Tällaisia virkanimikkeitä oli edelleen 13. Oli myös muita virkanimikkeitä joita oli syytä harkita. Siksi valtionvarainministeriö asetti jo helmikuussa aluehallintojen virkatyöryhmän. Ryhmä luovutti ehdotuksensa 30.4.2010. Myös elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksissa on ruvettu pohtimaan mm. lääneissä käytettyjä virkanimikkeitä.
 
Aluehallintovirastojen virkanimikeryhmä pyysi eri tahoilta lausuntoja virkanimikkeiden muuttamista koskien. Myös VSV:n puheenjohtaja teki ehdotuksen. VSV:n ehdotus oli, että ensikädessä tarkastajan virkanimikkeen olisi syytä muuttaa neuvokseksi. Jollei tämä sopisi, pidettäisiin jatkossakin nykyiset nimikkeet. Yhtenä mahdollisuutena VSV:n puheenjohtaja ehdotti myös erityisasiantuntijan virkanimikkeen käyttöönottoa.
 
Työryhmä laati periaatteita virkanimikkeiden käyttöönottoa varten. Työryhmän mielestä virkanimikkeen tulee kuvata mm. viran asemaa ja roolia. Nimike ei saa rajata tehtävää liian kapeasti, vaan sen tulee tukea tehtävän laaja-alaisuutta ja henkilöstön joustavaa käyttöä. Nimikkeet heijastavat hallinnon tasoa ja luonnetta: keskushallinto, aluehallinto ja paikallishallinto. Työryhmä piti tärkeänä virkanimikkeiden määrän vähentämistä nykyisin käytössä olevista noin 130 virkanimikkeistä. Keskeisiksi kysymykseksi jäi käytetäänkö pääasiassa perinteisiä vai uudentyyppisiä virkanimikkeitä, näkyykö esimiesasema viran nimessä ja tehtävän vaativuuden näkyminen nimikkeissä.
 
Ryhmä ehdotti lääninalkuisten nimikkeiden muuttamista siten että yleensä lääni-sana jätettäisiin pois. Päällikkö-loppuisia virkanimikkeitä ei ehdotettu muutettavaksi, mikäli henkilö edelleen hoitaa päällikkötehtäviä. Sihteeri-loppuisia nimikkeitä ehdotettiin myös jatkettavaksi, jopa osastosihteeri-virkanimikettä, vaikkei osastoja enää olekaan aluehallintovirastoissa. Esittelijä-virkanimike on työryhmän loppuraportin mukaan väistyvä, joten sellaista nimikettä ei ehdoteta kenellekään.
 
Tarkastajavirkanimikkeen kohdalla työryhmä esittää kaksiportaista mallia: ylitarkastaja ja tarkastaja. Ylitarkastajan nimikkeen käyttö edellyttää oleellisesti vaativampia tehtäviä kuin tarkastaja-nimikkeellä olevilla. Käytännössä ylitarkastaja-tasoisista tehtävistä suoriutuminen edellyttää pääsääntöisesti ylempää korkeakoulututkintoa.
 
Sivistystoimentarkastajan virkanimike-työryhmä esittää että toimenkuvasta riippuen virkanimikkeeksi valittaisiin opetustoimen ylitarkastaja, opetustoimen tarkastaja tai hallinnossa yleisesti käytössä oleva muu virkanimike.
 
Virkanimikemuutokset tulee käsitellä aluehallintovirastojen yhteistyötoimikunnissa ja virkamiestä tulee kuulla, mutta virkanimikkeen muuttaminen ei edellytetä virkamiehen suostumusta.
 
Totean, että lausuntoni ei oikein vastannut virkatyöryhmän kriteerejä, joilla pyritään yhdenmukaistamaan aluehallinnon virkanimikkeitä. Virkanimikkeiden, joita käytettään enemmän keskushallinnossa ei katsottu sopivan aluehallintoon. Työryhmän ehdotuksen kanssa voimme varmaan elää, mutta viimeinen sana ei ole vielä sanottu. Eri aluehallinnoissa olisi syytä jatkaa keskustelua sivistyshallinnon virkanimikkeistä. Vastaava keskustelu joudutaan ilmeisesti jossain vaiheessa myös käymään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa.