Kävin viime viikolla Kerhokeskuksen vuosikokouksessa ensimmäistä kertaa ja yllätyin sen uudesta aktiivisuudesta. Epäilen, ettei sen toiminta ole erityisen paljon ylittänyt uutiskynnystä aikana jolloin sen ylittäminen vaatii koulun lakkauttamisuhkaa tai oppilaiden ja opettajien tappamista ja on siksi monelle jäsenellemme aika tuntematon. 

 

Yhdistyksen tarkoitus on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehittymistä sekä toimia opetuksen ja kasvatuksen tuki- ja palvelujärjestönä. Mielestäni juuri tällaiselle järjestölle on tilaus tämän päivän Suomessa, kun kuntien ja valtion resurssit eivät tunnu riittävän ylläpitämään oppilaiden ja opiskelijoiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Kansainväliset tutkimukset ovat jo vuosia osoittaneet suomalaisten nuorten hämmästyttävän huonoa viihtyvyyttä oppilaitoksissa.

 

Kerhokeskus – koulutyön tuki ry-yhdistyksen taustajärjestöt ovat OAJ ja sen eri jäsenjärjestöt, Koululiikuntaliitto, Terveys-Hälsan ry,  Förbundet Hem och Skola i Finland, Opetushallitus ja  VSV. Sinänsä toiminta ei tietenkään ole varsinaista ammattiliittotoimintaa, vaan toiminnan kohde on koko toimintaympäristön kehittäminen. Voi kysyä, onko aluehallinnon kosketuspinta koulu- ja opiskelumaailmaan byrokratisoitunut, aluehallinnon toimintaympäristö muuttunut ja koulumaailman arkipäiväisyys vieraantunut aluehallinnosta niin paljon, että innostus sen haasteisiin ei enää riittäisi jäsenistömme keskuudessa. Siltä ei kuitenkaan tunnu, koska aina olemme löytäneet edustajia tämän yhdistyksen hallitukseen.

 

Toiminnanjohtaja vaihtui vähän aikaa sitten ja aallonpohjasta jolloin Suomen kouluissa oli n. 1500 kerhoa on nyt päästy ennätykselliseen 7000 kerhon määrään (enimmillään kerhoja on ollut 90-luvun alussa n. 19 000 kpl). Taloudellinen kriisi varmaan tulee jarruttamaan kerhojen määrän nousua lähivuosina, mutta tämä ei estä laadun kehittämistä. Opetusministeriö käynnisti vuonna 2008 osana Perusopetus paremmaksi-hanketta koulun kerhotoiminnan kehittämisen. Tausta-asiakirjassa opetusministeriö asetti hallinnolliseksi vastuuviranomaiseksi Opetushallituksen. Sisällöllinen kehittämisvastuu kerhotoiminnan pedagogiikasta sekä toiminnan vakiinnuttaminen annettiin Kerhokeskukselle.

 

Kerhokeskuksen toiminta on pääasiallisesti jaettu tiedekasvatuksen, kulttuurikasvatuksen, osallisuus- ja demokratiakasvatuksen ja yrittäjyyskasvatuksen kesken. Lisätietoja löytyy linkeistä www.kerhokeskus.fi ja www.kerhonetti.net .

 

Haasteitakin on koska Kerhokeskus ei ole ainoa kerhotoimija oppilaitoksissa ja sopivien rajojen laatiminen eri toimijoiden tavoitteiden mukaisesti on selvitettävä. Projektirahaa on toistaiseksi myös liikkunut alalla kun suuret toimijat etsivät projektiensa toteuttajia. Näiden toimijoiden tavoitteet eivät aina riittävästi vastaa järjestöjen tavoitteita.

 

VSV:n näkökulmasta osallistuminen Kerhokeskuksen toimintaan on tärkeä aatteellinen painopiste. Vsv ei toimi yksisilmäisesti jäsentensä palvelusuhteiden parantamiseksi. Koko sektorin kehittäminen on myös VSV:n intressissä. VSV:n rahallinen panostus tähän on kuitenkin hyvin vaatimaton. Silti Kerhokeskus pystyy palkkaamaan kuusi henkilöä vakinaisesti ja useita projektihenkilöitä, niillä määrärahoilla jota yhdistys pystyy hankkimaan eri tahoilta. Työtä tehdään erityisesti perusopetuksessa, mutta myös lukiossa ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Ammatillinen opetus on varmaan haasteellinen, mutta taantuman aikana sen merkitys kasvaa.

 

Toivon Kerhokeskuksen työn lasten ja nuorten hyvinvointia varten taantumasta huolimatta jatkuvan ainakin yhtä onnistuneena kuten tähän asti, koska nyt sitä työtä tarvitaan erityisen paljon.