Taustaryhmällä oli kyllä kokous 25.2., mutta en ole ehtinyt kirjoittaa siitä tähän blogiin. Viikko 8 olin Lapissa Pyhällä hiihtämässä perheen kanssa. Täällä Espoossahan kun ei ole riittävästi lunta. Siksi VSV:n toimintakertomus oli jäänyt kirjoittamatta ja hallituksen esityslistaakin piti täydentää. Taustaryhmän kokous antoi lisätehtäviä. Oli syytä kirjoitta jonkinlaisia VSV:n lausuntoja JUKOlle hallituksen tuottavuusohjelmasta ja ALKU-ryhmän 25.2. esittämästä ehdotuksesta aluehallintouudistukseksi.

Aluehallinnon tuottavuustavoitteen mukaan vähennettäisiin 450-800 htv, joista lääninhallituksissa 95-153 henkilötyövuotta. Ajatellaan, että jos aluehallinnon kaikki virastot koottaisiin yhdeksi aluehallintovirastoksi, saataisiin välillisestä työstä suurin mahdollinen säästö, koska tukipalveluja voitaisiin yhdistää, erityisesti tietohallinnossa. Myös kenttätyöstä (viranomaisten suorittamia tarkastuskäyntejä) saataisiin säästöjä yhdistämällä ja uudelleen järjestämällä tarkastuskäynnit. Toisaalta paperista selviää, että lääninhallinnolla ei ole esittää uusia tuottavuustoimenpiteitä, muuten kun johtamistoimintojen yhtenäistämisellä, sähköisten järjestelmien kehittämisellä ja entistä tehokkaammin järjestettyjen tukitoimien toteuttamisella.

Kokosin VSV:n edunvalvontaryhmän tiistaina 26.2. Itse en ehtinyt paneutua tähän tuottavuusohjelmaan liittyvään mielestäni vaikeaan ongelmatiikkaan, mutta Pauli Rautama lupasi laatia asiasta tekstin, jonka sainkin hyvin nopeasti. Sitten sainkin keskiviikkoiltapäivänä viestin että seuraavana päivänä JUKO käsittelisi henkilöhallintoon ja tuottavuusohjelmaan liittyvät asiat. Emme siten ehtineet keskustella Paulin tekstistä, vaan lähetin sen sellaisenaan.

Tekstissään Pauli Rautama mm. toteaa lääninhallituksissa jo tehdyn suuria säästötoimenpiteitä, jotka ovat lisänneet lääninhallitusten työtä kohtuuttomasti monella alalla ilman, että sitä millään tavalla on kompensoitu palkoissa. Lisäksi hän toteaa, että aluehallinnon nykyisessä toiminnassa ei ole todettu arvioiden mukaan hallinnon perustehtävän toteuttamiseen liittyviä heikkouksia eikä hallintoa ole moitittu sen huonosta palvelutehtävän hoitamisesta. Hän viittaa myös menossa olevaan kuntahallinnon uudistamiseen ja toteaa aluehallintouudistuksen aikataulu liian tiukaksi ottaen huomioon, että kuntasektorin palvelurakenneuudistus tuottaa toivottuja tuloksia aikaisintaan 2010-luvun puolella. Hallinnon palvelun laatuerojen polarisoituvat ilman kunta- ja palvelurakenteen uudistusta. Aluehallintoa olisi hänen mielestään myös mahdollista kehittää siten, että tehtäviä joita väestömäärältään liian pienet kuntayksiköt eivät pysty asianmukaisesti hoitamaan siirrettäisiin takaisin aluehallinnolle.

Sen sijaan laadin tekstin ALKU-ryhmän esittämään aluehallintomalliin. Ryhmän tarkoitus on julkaista tämä malli 31.3. Jos malli sopii maan hallitukselle tullaan se varmaan toteuttamaan vähäisin muutoksin tämän hallituskauden aikana. Ryhmän raportin mukaan todennäköisin malli olisi jakaa aluehallintoa kahteen osaan. Viranomainen 1 käsittelisi kehittämistehtäviä, kuten liikenne ja infrastruktuuri, luonnonvarat ja ympäristö, ympäristöluvat ja –valvonta sekä maataloustukien valvonta ja työvoima, elinkeino ja osaaminen. Viimeiseen "palikkaan" sijoitettaisiin OPM:n hallinnonalalta mm. aikuis- ja täydennyskoulutus, perustamishankkeet, liikunta, nuoriso ja kirjastotoimi. Viranomainen 1:n tehtävä koskisi verrattain pieniä alueita, ehkä maakunnittain. Maakuntiin sijoitettaisiin OPM:n toimialalta alueellisesta ennakoinnista vastaaminen, alueellisten koulutustarpeiden ennakointi osin ja OPM:n hallinnonalan EU-rakennerahastotehtävät. On huomattava, että ympäristöministeriö ei ollut hyväksynyt ympäristöasioiden kuten lupien ja valvonnan siirtämistä viranomaiselle numero 2, koska katsoi olevan oleellista että kaikki sen hallinnonalan asiat hoitaisi sama viranomainen.

Viranomainen 2:n tehtäväksi tulisi hoitaa lupa-, valvonta- ja oikeusturva-asioita suurilla ehkä nykyisiä läänejä vastaavilla alueilla. Sen tehtäväksi kuuluisi työsuojelu, peruspalveluiden toteuttaminen, turvallisuus ja maahanmuutto, oikeusturva sekä lupa ja valvonta. Peruspalvelutehtäviin kuuluisi OPM:n hallinnonalalta mm. kuntien neuvonta ja ohjaus, peruspalvelujen toteutumisen arviointi ja syrjäytymisen ehkäisy sekä terveyden edistäminen usein yhteistyössä STM:n hallinnonalan viranomaisten kanssa. Kaikkien hallinnonalojen kantelut, valitukset ja pakkokeinot koottaisiin siihen viimeiseen "oikeusturvapalikkaan".

Tästä asiasta kirjoitin yhdessä Pauli Rautaman ja Aino Pyöriän kanssa lausunnon, jonka vielä lauantaina lähetin hallituksen jäsenille mahdollisia kommentteja varten maanantain puolenpäivään mennessä. Lausunnon perimmäinen viesti on, että myös sivistyshallinnon kaikki asiat pitäisi hoitaa samassa virastossa eikä jakaa kahteen erilliseen virastoon. Lisäksi toivottiin niitä laitettavaksi samaan "palikkaan". Verkottumista eri toimialojen kanssa painotettiin ja todettiin sirpaloitumisen eri yksikköihin vaikeuttavan palvelun saantia, lisäävän byrokratiaa ja kyselyjä kuntiin sekä vaikeuttamaan OPM:n mahdollisuutta saada yleiskuvaa omasta hallinnonalastaan. Tarkoitus on lähiaikoina laittaa tämä lausunto kokonaisuudessaan yhdistyksen kotisivulle http://www.vsvry.fi/.