Vanhasen II hallituksen ohjelmaan oli yhdeksi tavoitteeksi asetettu aluehallinnon uudistamista. Uudistustyöhön on lähdetty useammalla rintamalla. Jo viime keväänä kuulimme ajatuksista lopettaa maaherrojen virkoja ja siirtää rakennerahastohankkeet TE-keskuksiin. Silloin opetusministeriön erityisopetustoimikunta esitti sivistysosastojen oikeusturva-asioiden siirtämistä opetusministeriöön perustettavaan oikeusturvakeskukseen hieman terveys- ja sosiaalisektorin oikeusturvakeskuksen mallin mukaan. Opetushallituksen aseman selvittämisen yhteydessä esitettiin myös sivistysosastojen perusturvaselvitysten siirtämistä joko Opetushallitukseen tai Arviointineuvostoon.

VSV:n edunvalvontaryhmässä hätäännyimme sivistysosastojen pilkkomisesta tällä tavalla. Ajattelimme sekä virkamiesten työpaikkojen mahdollisista myös maantieteellisistä siirroista, määräaikaisten henkilöiden työn jatkuvuudesta, että itse yhdistyksen mahdollisuuksista selviytyä tällaisesta sivistysosastojen hajaannuksesta. Siksi rupesin puheenjohtajana keskustelemaan Helsingin toimipaikan sivistysosaston eri tehtäviä edustavien henkilöiden kanssa. Sivistysosastoissahan tehdään monenlaista työtä. On rakennerahastohankkeita, oikeusturvatehtäviä, oppilaanvalinta, opettajien lisäkoulutusta, rakennushankkeita, kirjastotarkastustoimintaa, nuoriso- ja liikuntatoimintaa. Oikeastaan emme tiedä kovin paljon muiden ryhmien työstä koska yhteistyötä näiden ryhmien välillä on aika vähäistä. Keskustellessani näiden eri ryhmien edustajien kanssa sain sellaisen kuvan että varsinaista huolestumista ei ollut kenelläkään. Oltiin suurin piirtein sitä mieltä että on aika samantekevää missä byrokraattisessa laatikossa työpaikka sijaitsee. Helsingissä ei myöskään pelätty että alueellistamisohjelma siirtäisi näiden virkamiesten työtä pois Helsingistä.

Työtehtävien suhteen rakennerahastoasioita hoitavat virkamiehet totesivat että menossa olevan ohjelmakauden jälkeen noin vuonna 2013 rakennerahastovarat supistuvat aika olemattomiksi mitä varmaan vaikutta työtehtäviin. Toisaalta siihen asti työpaikka on kyllä turvattu vaikka se olisikin TE-keskuksessa. Vuosi 2013 on niin kaukaisena, että paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Oikeusturva-asiat lisääntyvät koko ajan, joten työpulaa ei tule olemaan eikä koko oikeudenturvan kokoamista Helsinkiin johonkin oikeusturvakeskukseen koettu mahdolliseksi. Alueellista tuntemusta ja toimintaa koettiin myös niin tärkeäksi ettei voitu kuvitella mahdolliseksi kaiken keskittämiseksi opetusministeriöön. Kirjasto- nuoriso ja rakentamisasioitten kanssa toimivat totesivat että on olemassa niin paljon lakisääteisiä tehtäviä ja ministeriöstä jaettavaa rahaa että on erittäin epätodennäköistä että tämän hallituskauden aikana ruvettaisiin muuttamaan kaikkia näitä lakia ja säännöksiä eteenkin kun hallitusohjelmassa on sovittu ettei valtionosuusjärjestelmä lähdetään muuttamaan. Oppilaanvalinta siirtyy joka tapauksessa pois lääneistä ja opetushenkilökunnan lisäkoulutuksen kohtalo on niin tärkeä tehtävä ettei sitä voida lakkauttaa. Sen kohtalo on kuitenkin vielä avoin.

Loppusyksyllä julkaistiin lääninhallitusten selvitys nykyisistä tehtävistä, josta selvisi että lääninhallituksilla on useamman sadan lakisääteisiä tehtäviä, joiden muuttamista vaatisi niin huomattavan lakiuudistustyön ettei sitä voitaisi ehtiä suoritta tämän hallituksen aikana. Lääneissä katsottiin, että jatkossakin tarvitaan alueellista asiantuntemusta. Alueellisten olosuhteiden tuntemuksen ja resurssiohjaus tulisi ensisijaisesti perustua alueelliseen asiantuntemukseen ja kumppanuuteen. Valtionhallinnon toimivuuden vuoksi tarvitaan tehokasta alueellista välittäjäorganisaatiota.

Kunta- ja aluehallintoministeri Mari Kiviniemi asetti jo viime keväänä toimikunnan, jonka tehtäväksi tuli aluehallintouudistuksen valmistelemista. Vuoden 2007 loppuun mennessä piti eri aluehallinnossa toimivat elimet selvittää nykyiset tehtävänsä. Tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä toimikunta pitäisi esittää ehdotuksensa uudeksi aluehallinnoksi joka koskisi mm. lääninhallitukset, TE-keskukset ja ympäristökeskuset seka maakuntien liitot.

Myös alueiden määrä ja koko on uudelleenarvioitava. Se että maaherrojen virat lakkautetaan on useita kertoja ilmoitettu lehdistölle. Eräs ongelma on tietysti, että Ahvenanmaan maaherran virka on kansainvälisessä sopimuksessa eikä hänen toimikausi lopu samaan aikaan kuin muiden maaherrojen. Asia johon ei ole annettu minkäänlaista painoarvoa on, että kun valtion aluehallintovirkamiehet tekevä kansainvälistä yhteistyötä painaa maaherran arvonimi huomattavasti enemmän kun jokin virastopäällikön nimike.

Toistaiseksi ei ole otettu mitään muuta kantaa valtion paikallishallinnon alueisiin kun, että se pitäisi olla samanlaisena kaikille viranomaisille. Jako, joka muistuttaa nykyisiä läänejä tuntuu siksi olevan luonnollista. Eri alatehtäviä varten toimipisteitä voisi kuitenkin olla enemmän kun nykyisissä lääneissä.  Esimerkiksi TE-keskusten alueet eivät voisi olla eri kun ympäristöviranomaisten, poliisin tai opetusasioita hoitavia tahojen. Lääninhallitukset ovat esittäneet että alueet myöskin vastaisi vaalialueita, jossa myös otetaan huomioon kielikysymykset. Lääninhallitusten sivistystoimen päälliköt esittävät että sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä hoitavat sijoitettaisiin samaan monialaiseen keskukseen.

Tässä aluehallintouudistustoimikunnassa (ALKU-hankkeen) on neljä alatyöryhmää: Aluehallinnon tehtäviä selvittävä ryhmä (pj Tarja Hyvönen), Keskushallinnosta siirrettäviä tehtäviä selvittävä työryhmä (pj Juhani Turunen), Aluekehittämisen voimavarojen kokoamista ja niihin liittyvän päätösvallan siirtämistä selvittävä työryhmä (pj Tapio Välinoro)  sekä Valtion hallinnon tehtäviä Ahvenanmaalla selvittävä työryhmä (pj Matti Korkealehto). Aikataulo on että uudistus on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2010 lähtien. Ensimmäinen väliraportti on aikomus antaa 31.3.2008.

Neuvotteleva lakimies Tarja Rantahäli edustaa Akavan sopimusjärjestö Juko (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) tässä toimikunnassa. Toimikunta kokoontuu joka viikko 3-7 tunnin kokouksiin. Kokousmateriaalit yleensä ei jaeta etukäteen eikä sähköisesti. ALKU-hankkeen lisäksi myös valtion tuottavuusohjelma on hyvin ajankohtainen. Siinä tehdään 19.3. mennessä kehyspäätökset siitä mistä 8300 työvuotta vähennetään. Tammikuussa Juko päätti perustaa avoin taustaryhmä, jolle annetaan tietoja toimikunnan työstä ja jota kuunnellaan kun Akava muodostaa  näkemyksensä toimikunnan ehdotuksista.

Taustaryhmään ilmoittautui kymmenkunta liiton edustajia Vakavasta mm. Metsänhoitajaliiton toimitusjohtaja ja VSV:n puheenjohtaja. Myös Akavan erityisalojen asiamies Kalevi Juntunen ilmoittautui taustaryhmään koska AE:hen kuuluu n  650 jäsentä jota uudistus koskee mm. 150 jäsentä lääneissä ja 200 TE-keskuksissa. Taustaryhmällä on ollut yksi kokous 5.2., jossa Tarja Rantahäli esitti toimikunnan työn nykyvaihetta. Jukon erilaisen rakenteen takia ei nähdä tarvetta käydä sellaista kenttäkierrosta, joka Pardia on päättänyt toteuttaa.

Akavan näkökulma on että yhteiskunnan ja elinkeinoelämän edut on syytä painottaa. Akava huolehtii sopimusedunvalvonnasta, haluaa turvata työpaikat, oikean henkilöpolitiikan sekä että ammattikunnan ja toimialan näkökulmat otetaan huomioon ratkaisussa. Laatikkoleikkiin Akava ei halua ottaa kantaa.

Toimikunnassa hahmotellaan tällä hetkellä yhteistä aluehallintoviranomaista, josta kansalainen saisi palvelunsa periaatteessa yhdestä ja samasta luukusta riippumatta mitä alaa asia koskee. Aluehallintoviranomaisessa olisi useita eri palikoita (alueiden tulosyksiköitä). Jokaiseen kootaan eri viranomaisilta samaa alaa koskevia asioita kuten oikeusturva-asiat, peruspalvelut, työsuojelu jne. Alat jaettaisiin kehittämis- ja lupatehtäviin siten, että molemmissa ryhmissä olisi jonkinlaista yhteistoimintaa. Toistaiseksi tämä jako elää paljon eikä sen takia voida julkaista laajemmin. Tulos- ja toiminnanohjaus olisi kuitenkin suoraan ministeriöistä. Tämä merkitsee käytännössä, että ohjaus monelle asiantuntijayksikölle tulisi useasta ministeriöstä.

Valtion aluehallinnon vastapainona olisi sitten kunnat, maakuntien liitot, pelastuskuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. Tästä luettelosta puuttuu minun mielestä keskiasteen koulutuskuviot, jotka usein ovat kuntayhtymien tai jopa yksityisten omistamina. Tehtävien jaosta on odotettavissa lakimuutoksia siten, että maakuntaliitoille lisätään poliittista valvontaa alueiden kehittämisestä, mutta strategiset kehittämistehtävät kuten rautateiden kehittämistä jäisi valtion tehtäväksi.

Taustaryhmän seuraava kokous on 25.2., joten sen jälkeen olen ehkä hieman viisaampi