Lääninhallitukset ja useat muut aluehallintovirastot lakkaavat olemasta 29 päivän kuluttua. Henkilöstöstä suurin osa jatkaa kuitenkin tehtävissään entiseen tapaan. Joskus kuulee kommentin, ettei mitään kuitenkaan oikein muutu. Siltä saattaa hyvinkin tuntua yksittäisen virkamiehen kannalta. Kuitenkin kaikki muuttuu! Sen mukana myös konkreettiset työtehtävät muuttuvat.

Tulevaisuus ihan auki

Suurella osalla määräaikaisesti palkattuja  virkamiehiä määräykset päättyvät vuodenvaihteessa. Tuottavuustavoitteet painolastinaan syntyviin aluehallintovirastoihin ja  elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ei juurikaan palkata määräaikaisia virkamiehiä. Jos ja kun näin käy joutuu huomattava joukko hakemaan uusia töitä. Eläkkeelle siirtymisten myötä ei kovin paljon uusia työpaikkoja avaudu, koska kaikkia vapautuvia virkoja ei tulla enää täyttämään.

Kuka sitten tekee poisjäävien virkamiesten töitä? Osa jää varmaan tekemättä, mutta osa siirretään virassa vielä oleville. Uudistuksen tavoitteena on toki tehostaa aluehallintoa kokonaisuutena ja siten myös karsia tarpeettomia töitä sekä erikoistuvalla työnjaolla tasapainottaa työmääriä. Tämä vie kuitenkin aikansa ja varmaa on, että alussa useiden virkamiesten työmäärä saattaa kasvaa entisestään vähentyvien tekijöiden myötä. Jäsenkyselyssämme VSV:n jäsenten suuri huolenaihe olikin jaksaminen. Valitettavasti tämä ei näytä olevan päättäjien huolenaiheena aikana, jolloin valtion budjettivaje ainakin osittain sysätään valtion virkamiesten kannettavaksi.

Päällikköorganisaatio muuttuu

Kaikki virkamiehet ovat varmaan tiedostaneet että he vuodenvaihteen jälkeen ovat uuden organisaation väkeä. Myös lähin päällikkö, esimies tulee olemaan useimmille uusi. Uutta on sekin, ettei sivistysosastoja ja lääninsivistysneuvoksia enää ole. Sen sijaan on vastuualueita uusine johtajineen. ja vastuualueiden alla erinimisiä yksiköitä. Vastuualueen johtajalla on pitkälle vastuu työnantajan päätöksistä, vaikkakin henkilöstöhallinnon yleislinjaukset ainakin aluehallintovirastoissa ovat ylijohtajalla.

Muutaman kuukauden jälkeen tulevana keväänä käytäneen ensimmäisiä kehityskeskusteluja uudessa organisaatiossa uuden päällikön kanssa. Ihmettelen jos päällikkö siinä vaiheessa on  ehtinyt saada jonkinlaisen kuvan virkamiehen työstä. Kyseenalaista on kuinka hän voi käyttää tätä tietoa, jos hänen kätensä resurssipulan takia ovat tiukasti sidottuja.

Palkkausjärjestelmä ja henkilöstösopimukset uudistetaan

Kun virkamies ajattelee, ettei mitään muutu, niin tosiasia on, että muutoksia tulee. Valmistelussa on mm. palkkausjärjestelmän rakentaminen uusien virastojen tarpeisiin sopivaksi. Valtakunnallisessa valmistelussa järjestelmäksi on valittu Palkkavaaka, jota on käytetty aika monessa valtion virastossa jo aiemmin. Palkkausjärjestelmätyön eteneminen vaatii työtä ja voi viedä koko ensi vuoden ennen kuin sopimukset saadaan aikaan. Erilaiset henkilöstösopimukset, kuten luottamusmiestoimintaa, yhteistoimintaa ja työsuojelun yhteistoimintaa koskevat, ovat valmistellun alla niin aluehallintovirastojen kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten osalta. Myös työterveyshuollon toteuttamista koskevia suosituksia, etätyön käyttöä ja liukuvan työajan menettelyä valmistellaan kiivaaseen tahtiin. Vuoden alussa tosin moni asia hoitunee entisten sopimusten pohjalta ja uudet tullevat käyttöön viiveellä.